Meditaatio

EEG-avusteisen meditaation ensisijainen tavoite on stressin säätelyn ja mielen hallinnan kehittämisessä. Meditaatiolla tarkoitamme kaikkia tietoisuustaito harjoituksia, joilla keskittymis- ja huomiokykyä suuntaamalla pyritään lisäämään sisäistä rauhaa ja hyvinvointia, tietoista läsnäoloa.  

Meditaatioharjoitusten myötä kehon ja mielen tila muuttuu. Huomiokyvyn suuntaaminen tietyllä tavalla vaikuttaa automaattisesti mielen sisältöihin. (Cahn & Polich, 2006).

Huomiokyvyn säätely on keskeinen erilaisiin meditaatioharjoituksiin liittyvä tekijä, jonka myötä ne voidaan jakaa kahteen luokkaan – mindfulnessiin ja keskittyvään meditaatioon. Meditatiiviset traditiot eivät yleensä (muita tekijöitä korostaessaan) itse käytä tätä jaottelua, mutta riippuen siitä kuinka huomiota kehotetaan suuntaamaan, useimmat tekniikat voidaan sijoittaa näiden kahden vastapoolin väliselle jatkumolle.

Mindfulness harjoituksissa kaikkien aistimusten, tunteiden ja ajatusten annetaan nousta mieleen, ja niistä pyritään olemaan tietoisia, ilman että havaitsija kiinnittyy mihinkään mielensä sisältöön sitä arvostelemalla tai analysoimalla. Esimerkkejä tästä ovat mm. zen ja vipassana -harjoitukset sekä läntinen muunnelma mindfulness -meditaatiosta.

Keskittyvät harjoitukset edellyttävät keskittymistä tiettyyn mielen sisäiseen tekijään tai aistimukseen: toistuvaan ääneen, mielikuvaan, tai tiettyyn keholliseen tuntemukseen kuten hengitys. Esimerkkejä näistä ovat mm. monet joogisen meditaation muodot sekä buddhalainen samatha -meditaatio.

Mindfulness harjoittelu edellyttää huomion pitämistä avoimen vastaanottavaisuuden tilassa, kun taas keskittyvät harjoitukset vaativat huomion kaventamista. Mindfulness-tyyppiset harjoitukset vaativat jatkuvaa palaamista aistimusten ja mielensisältöjen avoimeen, ei-arvottavaan huomioimiseen, samalla kun taustalla ollaan tietoisia mielen kulloisistakin sisällöistä. Keskittyvät tekniikat sisältävät mindfulnessin, kun muut ajatukset ja havainnot saavat nousta mieleen ja hävitä omia aikojaan, ilman että mihinkään niistä tartuttaisiin. Huomio palautetaan aina valittuun keskittymiskohteeseen ja tätä kautta vahvistetaan kokemusta sisäisestä “todistavasta tietoisuudesta”. Täten vaikka metodit näissä eri harjoituksissa eroavat toisistaan, tuloksena saadaan samankaltainen kokemuksellinen muutos: käsitys itsestä laajenee sisältämään muutakin kuin kehon ja mielensisällöt. (Cahn & Polich, 2006).

Meditaatioprosessin myötä ihminen alkaa vapautua olemuksensa eri kerroksissa olevista usein tiedostamattomista jännityksistä ja energiaa hukkaavista ehdollistumista. Luonnollisen ja rauhallisen läsnä olemisen tilan löytäessään hän tulee yleensä yhä tietoisemmaksi monista elämänsä myötä omaksumistaan tunne- ja ajattelumalleista, ja huomaa voivansa irrottautua tarpeettomasta. ”Todistavan tietoisuuden” löytymisen myötä kokemus olemassaolosta laajenee käsittämään muutakin kuin vain kehon ja mielen vaihtelevat sisällöt. Itsetuntemus ja mielenhallinta kehittyvät. Samoin joustavuus ja kyky katsoa asioita eri puolilta. Mielen hiljentyminen antaa tilaa entistä syvemmille rauhan, tasapainon ja elämänilon kokemuksille, joiden vaikutus heijastuu myös arkielämään – ja luonnollisesti kehitys näkyy myös aivotoiminnassa. BrainMind Audit™ profiili tasapainottuu ja yhä useampi käytetyistä arviointimittareista siirtyy optimialueelle.

KalpaTarun EEG-avusteisella meditaatiokurssilla kukin osallistuja hiljentyy päivittäin 20 minuutin ajaksi tekemään haluamaansa rentoutus-, hengitys-, mindfulness- tai kriyaharjoitusta, joka valitaan aina yksilöllisten tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi kurssiin kuuluu myös neljä meditaatioon orientoivaa seminaaria, jotka tarjoavat tilaisuuden vuorovaikutukseen ja kokemusten jakamiseen. Mitä kiireisempi ja stressaavampi elämäntilanne, sitä tärkeämpää jokaisen olisi päivittäin varata hetki sisäiselle hyvinvoinnilleen – hiljentää mielensä kuohut joko meditoimalla tai jollakin muulla sopivalla tavalla. 

Tulevat KalpaTarun EEG-avusteiset meditaatiokurssit löydät täältä.